Life Is Like a Camera

Hei taas kaikille, näin tooosi pitkän tauon jälkeen. Ihan oikeesti, kyllähän mä tiesin että tulis käymään näin - jaksan kirjottaa postauksia aktiivisesti pari päivää, sitten tajuunkin että ei enää oo aikaa/kiinnostusta. Älkää nyt ymmärtäkö väärin; kyllähän mä tykkään kirjottaa tänne, mutta jotenkin se tuntuu niin turhalta. Ja kun mä pohdin asiaa tarkemmin, joo, se onkin ehkä turhaa, jos ei katota tätä hetkee pidemmälle. Mut ehkä pidemmällä mittakaavalla tästä näinkin turhan tuntuisesta jutusta kuin blogin kirjoittamisesta on jotain hyötyä. Jos ei mitään muuta, niin ainakin voin sanoa omistavani blogin. Jippii, ihan hypin onnesta. Huomaatteko?

Öö, joo, juhannus oli ja meni. Ellen nyt ihan väärin muista, se taisi olla viime viikolla - tätä ajantajun vajaavaisuutta voinkin ihan hyvillä mielin perustella sillä, että tulin vasta eilen kotiin maalta, mammalasta, jossa ajalla ei tosiaan ole pätkääkään merkitystä. Niin, kertooko tilanteesta jotain, että tuntuu kuin jokainen päivä olis perjantai? Joka tapauksessa, juhannus täällä meillä oli varsin rauhallinen - normaali päivä, mitä nyt valvottiin hieman pidempään, syötiin herkkuja ja käytiin Riihivuoressa kattelemassa kokkoa ja vähän siskon kanssa kuvailemassa isän kännykällä. Näettehän kuvan tuossa tekstin oikealla puolella? Juuri tuon, pienen, mitäänsanomattoman kuvan ottamiseen meni puoli päivää - aivan kuin tuo ei olisi tarpeeksi, poseeraukseni tuntui vielä keräävän runsaasti ylimääräisiä silmäpareja.

                              "More than Santa Claus, your sister knows when you've been bad or good."

Juhannuksena lähdettiin sitten kolmen tunnin ajomatkalle kohti Marttilaa, ystävällisemmin sanottuna landea. (Sana, jonka helsinkiläinen serkkuni opetti joskus junnuna, terkut sinne) Joo, ajomatka oli masentavan pitkä, mutta koska mainostan olevani täysin tylsistymätön, sanon vain että tekemistä olisi voinut olla enemmänkin. Potutusta aiheutti erityisesti se, että olin kyllä ladannut tietokoneelle muutaman pakollisen biisin, mutta sitten unohtanut siirtää kyseiset biisit MP:lleni. No, vihdoin sitten pääsimme Marttilaan - heti kun astuin sisään tuohon tukalan kuumaan omakotitaloon, tiesin että seuraavasta yöstä tulee varsin pitkä. Huh, pelastuksekseni kuitenkin saimme huoneeseen tuulettimen, jonka hyrinä kuitenkin tuntui estävän liikaa siskon nukkumista, joten... No, hyvin nuo yöt lopulta menivät, vaikka viimeinen yö olikin kieltämättä astetta tukalampi. Nyt osaan kyllä arvostaa ilmalämpöpumppua, joka meiltä kotoa löytyy.

                                             "Love is the closest thing our world has to magic."

Yksi rikki mennyt televisio, muutama pikavauhtia tyhjäksi juotu Novelle-pullo, vatsa täynnä pullaa ja mehua. Niin, tulihan sitä kokeiltua uusia, TOSI HIOSTAVIA UA-housuja, potkittua vähän siskon kanssa pehmopalloa... Ja ette kyllä ikinä arvaa - tämä tyttö heitti vihdoin talviturkin!! Okei, Palaisten lammikko on ehkä lämpimpi kuin Päijänne, mutta pakko sanoa, että vesi oli yllättävänkin lämmintä! Ja kun lämpötila hivelee kolmeakymmentä plussa-astetta, tekee veteen pulahtaminen totisesti kutaa! Eilen lämpötila tosiaan oli siinä samaisissa kolmissakymmenissä, kun lähdimme iltapäivästä ajamaan kohti kotia, onneksi autossa on hyvin toimiva tuuletus. Matkalla pysähdyimme sitten Ideaparkiin, tietenkin varmistettuamme että ostoskeskuksessa on koiraparkki koiraherrallemme Sulolle. Saldona tuosta reissusta uusi Adidaksen koululaukku, toiset bikinit (sateenkaarisellaiset) ja tietenkin vatsa täynnä Hesburgerin kana-caesar-hampurilaisateriasta. Suosittelen kaikille lämpimästi, AIVAN IHANAA!

"Sometimes you need to remind yourself of who you are and who you wanna be."

Tänään on satanu, ukkostanu, paistanu aurinko. Kai tää päivä oli niinkuin Suomen kesä minikoossa? Koska kärsin taas väsymyksestä ja hermot ei enää riitä useampien kuvien rassaamiseen, päätän postaukseni tähän. Finito. The End. Ainiin, ripariin 18 päivää, en malta odottaa. <3 Vielä loppuun kuva (jotta voisitte muuttua kateudesta vihreiksi) suunnittelemistani, täysin uniikeista kuorista, jotka saapuivat tänään. Kuori on siis suunniteltu DesingSkinsin avulla, suosittelen kaikille lämpimästi! Näin saat kuoret, jollaisia muilla ei varmasti ole!

Sillä aikaa kun te, arvon lukijat saatte niskajumppaa kääntämällä päätänne yrittäessänne lukea tuota tekstiä, minä häivyn tästä muualle. Heippahei, ja hyviä kesän jatkoja! :)

No Such Thing as Vampires

Hej taas kaikille, kiva kun eksyitte taas tänne minun hieman  toissijaiseksi jääneeseen blogiini. (Jos joku sattuu olemaan ensimmäistä kertaa stalkkaamassa minua ja minun juttuja, niin tervetuloa. Ja ei, en normaalisti kirjoita/otsikoi postauksia mitenkään vampyyreihin sun muihin liittyen, ei tarvitse pelätä). Koska kello on jo puoli kymmenen ja vaikka olen täysin tietoinen siitä, että huomenna on vapaapäivä ja että saan ja aion nukkua toooosi pitkään, en jostain syystä vaivaudu kirjottamaan tai juurikaan panostamaan tähän postaukseen. Rehellisesti sanottuna, kirjotan tätä ainoastaan tylsyyden takia (Niin, kuten myös senkin takia, että Moonlightin jaksoja pitää säästää myös huomiseksi) ja koska haluan riivata ihmisiä. Jep, jotkut kutsuu sita pahansuopaisuudeksi, mutta musta se on lähinnä... Mukavaa?

                            "How do you tell a man twice your age, that you're his father? You don't!"

Joo, tosiaan, Moonlight näytettiin Subilla joskus vuonna nakki ja makkara (tais olla 2010, jos en aivan väärin muista), jolloin tallensin kaikki jaksot. Siis, ihan jokaisen. Pakko sanoa, että ainakin minun mielestä kyseinen sarja on yksi maailman parhaista - enkä väitä, etteikö se, että Alex O'Loughlin näyttelee Mick St. Johnia, vaikuttaisi mitenkään mielipiteeseeni. Joka tapauksessa, jaksot oli tallennettu digiboksille, joka sittemmin päätti ottaa lopputilin - sayonara vaan, Moonlight! Nyt, pari vuotta myöhemmin huomasin, että Moonlightin koko ensimmäinen (ja viimeinen, nyyh) kausi oli myynnissä CDONissa, ja halleluja, vielä alennuksessa! (Normaalihinta taisi olla sen lähes 37 euroa, ostin kympillä.) Nyt torstainahan tuo DVD-boksi tuli, mutta koska eilen oli harkat, niin Moonlight-maraton siirtyi tälle illalle ja huomiselle.. Ah, ihanaa, herkkuja, Novellea ja Moonlight.

                                                "Quitters never win and winners never quit."

Hei kamoon, mulla on tosiaan kaikki syyt viettää iltaa herkkujen ja telkkarin parissa! Nimittäin, arvatkaa, kenellä loppu tänään työt (ja kuka saa kohta vähän lisuketta laihtuneeseen lompakkoonsa)? JEP, mä oon nyt virallisesti lopettanut kahden viikon Tutustu työelämään ja tienaa-pätkän isän työpaikalla - enkä voi kieltää, ettenkö olis saanut jotain noista viikoista. Jos en mitään muuta oppinut, niin ainakin sen että minttukaakaoon kyllästyy nopeasti ja että NRJ:ltä soitetaan jatkuvasti vaan samoja biisejä. (Eli pääasiassa vaan biisejä kuten Levikset repee, Undressed, Let Her Go, Impossible ja Live it Up.) Niin, opinhan mä myös vaihtaa esihistoriallisen radion taajuutta, että saisin NRJ:n kuulumaan jonkun gospel-kanavan sijaan. Ihan hyvin, vai mitä?

Nyt enää Piiri Cup, sitten voin virallisesti sanoa kesälomani alkaneen. Oikeestaan, mun kiinnostusprosentti tota turnausta kohtaa on aika alhainen, mutta ketä kiinnostaa? Niin just, ei ketään, joten oon päättäny mennä sinne mukisematta turhia, syödä hyvin ja herätä aikaisin vaan, jos on IHAN pakko. Nojoo, voishan siinä välissä vähän jotain pallookin potkia.. Siis, jos jaksaa. (Mä oon aika hyvä vaihtopenkinlämmittäjä, vinkvink)

Näihin kuviin ja tunnelmiin paipai, koska en tosiaan jaksa enää kirjottaa. Kuolen väsymykseen, joten... Kroohpyyh.

We're Winning Ground

Hei taas kaikille tasapuolisesti! Tosiaan, bloggaaminen on LIEVÄSTI sanottuna hieman jäänyt, syita en jaksa/vaivaudu edes ilmoittamaan. Niin tosiaan kävi, että lukukausi loppui viikko sitten, saatiin todistukset kouraan ja pakko sanoa, että yllätyin enemmän kuin positiivisesti! Keskiarvo 9,7 on tosiaan korkea jopa mulle, jonka ka oli jouluna sellaiset 9,5 tai jotain siihen suuntaan. Kesäloma sai siis arvoisensa aloituksen; todistustenjaon ja kevätjuhlan jälkeen oli aika vaihtaa juhlakamppeet päälle ja lähteä serkun ylppäreihin... Mikä tietysti tarkoitti runsain määrin kakkuja sun muita leivoksia, mistähän mä tykkään!

                                             "I looked in to the mirror and realized, I'm me."

Tuntu uskomattoman hyvältä laittaa mekko ylle, korut korviin ja äidin (palautin sen kyllä, älkää huoliko) kaulakoru kaulaan, olla kerrankin jotenkin erityisen laittautunu. Tosiaan, oon niitä ihmisiä, jotka harvemmin vaivautuu panostamaan suuria ulkonäköönsä, erityisesti hiustenlaitto on jotain, mitä välttelen viimeiseen asti. Oikeestaan, tää mun ylppärikampauskin oli siskon tekemä, vähän letitystä ja pinnejä sekä rutkasti lakkaa. No, ainakaan ei hiukset lössähtänyt. Heh, kaikkien onneksi yritän rippijuhliin päästä kampaajalle laitatuttamaan hiukseni joten selviän suuremmitta stresseittä... Näin ainakin uskoisin. Onhan tässä vielä se korvakoruongelma, koska oon liian pihi ostamaan korviksia, mutta en omista mitään, mitkä sopisivat rippijuhliin... Korvakoruista puheenollen; kuten joku saattaakin tietää, otin ensimmäiset korvakoruni helmi-maaliskuussa, mutta nyt tahdon jo palavasti toisia reikiä molempiin korviin.. Ehkä tääkin on sellanen juttu, johon voi jäädä koukkuun? 

                                          "Sisters are different flowers from the same garden."

Heti tähän alkuun, anteeks Julia. Mun oli IHAN pakko, joten sorisorisori. Ja ainiin, mä kyllä tiedän että sulla on puhelimessa niitä järkyttäviä kuvia musta, mutta mullakin on susta, joten jos laitat jonkun niistä Instaan.. Kosto elää. :) Niin, tosiaan, hyvästit jo kaikille etukäteen, koska kun Julia saa tietää että laitoin tuon kuvan tänne.. Se saa mitä todennäköisimmin raivokohtauksen ja mä saan piiloutua. Pitkäks aikaa. Siis, jos selviän hengissä. Pitäkäähän peukkuja pystyssä! (Tai lähettäkää mun siskolle anelukirje, että se säästäis mut hengissä. Pliis.)

                                             "This summer live each day like it's your last."

Ikävä myöntää, mut mun kesäloma ei ole vielä alkanut. Mä nimittäin olen kesätöissä; kesätöissä isän työpaikalla, ollut siellä jo kokonaisen viikon, kahdeksan tuntia päivässä. Herätys viittä vaille seitsemän. Paperihommia. Kotiin puol neljä. Ja harkat. Ja nukkumaan. Kuulostaa kivalta, vai? No joo, kyllähän tuo nyt rahanteosta käy, kun ottaa huomioon, että saan sentään hyvää ruokaa ja paljon ilmaista minttukaakaota. Kaikille, jotka eivät vielä minttukaakaota ole maistaneet, suosittelen lämpimästi! Uunamnam, se on mun elämän uusi rakkaus. <3 Joo, mä nukkuisin mieluummin aamuisin pitkään ja olisin päivät pihalla, mutta siitä ei saa rahaa. Ja sitä paitsi, kuten porukat sanoo "kesätöihin pääseminen on etuoikeus!" No, onko tähän mitään lisättävää?  Huomenna taas työpäivä, mutta enää viis päivää..! Kestän kyllä. 

                                                         "I gotta keep on marching."

Tää viikonloppu sitten meni ihan futiksen parissa. Tänään oli peli. Eilen oli peli. Ja ette ikinä arvaakaan; myös seuraavalla viikolla on luvassa futista oikein kunnolla. Viikon päästä sunnuntaina nimittäin pitäisi lähteä Eerikkilään Piiri Cupiin, siellä sitten olisi tarkoitus viettää neljä päivää täyshoidossa. Viime vuotinen Piiri Cup tosiaan meni hieman päin seiniä; ekanakin, pelasin alempaa keskikenttää (HUOM! Oikeasti olen hyökkääjä) ja toiseksi onnistuin jotenkin saamaan lonkan tohjoksi. Jep, tavoitteena siis pitää paikat ehjinä loppuun asti ja tietenkin päästä pelaamaan omalla paikallani. HEI HALOO, mitä järkeä laittaa B-tyttöjen Ykkösdivarissa pelaava, maalipörssissä top 10:ssä kiikkuva totaalinen kärki pelaamaan ALEMPANA KESKIKENTTÄNÄ? (Lue: puolustavana pelaajana) No, samapa tuo. Tämän viikonlopun peleistä sen verran, että saldona 6 pistettä, eli kaksi voittoa (3-0 ja 3-2) sekä lohkon kakkospaikka (ainakin tällä hetkellä), mikä sitten tarkoittaakin sitä, että saisimme 2 aloituspistettä syyskierrokselle. Omasta saldostani sen verran, onnistuin jotenkin taiteilemaan viisi maalia viikonlopun aikana. Ei hajuakaan miten onnistuin moisen tempun tekemään, kun otetaan huomioon, että ennen tätä olin tehnyt vain yhden maalin. 

Nyt toivotan kaikille antoisaa kesälomaa ja hyvää illanjatkoa, kyllästyin nimittäin kirjoittamiseen... Anyway, c-ya! :)